20.5.2009

Oulankajoki

Oulankajoki kerää vetensä Sallan puoleisilta laajoilta suoalueilta, jotka värjäävät veden ruskeahkoksi. Kiutakönkään alapuoliselta osalta joki sopii erittäin hyvin kanoottiretkeilyyn. Yläosa on huomattavasti vaativampi eikä sitä suositella kokemattomille melojille.

Kevättulvalla vesi nousee nopeasti useita metrejä ja kesällä kovan sateen aikana kymmeniä senttejä. Tulva-aikaan joki on parhaimmillaan. Virta on nopea ja helposti melottavissa ja uljaat Taival- ja Kiutaköngäs voimissaan.

Oulankajoen vaihteleva luonto ja kosket antavat todellisen eräretken tuntua ja haasteita melontaretkeilystä kiinnostuneille. Joki putoaa n. 40 m Sallantien ja Savilammen välisellä n. 10 km matkalla. Savilammesta Jäkälämutkaan pudotsta on 35 m n. 30 km matkalla.

OULANKAJOKI: SALLANTIE-SAVILAMPI 9,6 km
Lähtöpaikka: Lähtöpaikka Kuusamo-Salla –välisen tien sillalta.

Lopetuspaikka: Savilampi

Reitin pituus: 9,6 km
Luokitus: I-IV

Reittikuvaus:
Oulangan kansallispuiston rajaan asti pieniä nivoja ja I-luokan koskia. Puiston rajasta alkaa jylhä kanjoni, jossa I-II -luokan koskia. Noin 1,5 km puiston rajasta kanjoni tekee jyrkän mutkan vasemmalle, välittömästi mutkan takana Pikkuköngäs (III-IV), joka putoaa kolmena portaana n. 4 m. Rantautuminen ennen Pikkuköngästä oikealle puolelle ennen pystykallioita. Kanootin voi viedä yläkautta könkään ohi seuraavaan vasemmalle kääntyvään mutkaan. Pikkukönkään jälkeen I-luokan koskea Savilammelle asti. Pudotusta 40 m lähes 10 km matkalla.

OULANKAJOKI: SAVILAMPI-JÄKÄLÄMUTKA 37,5 km
Aloituspaikka: Savilampi

Toinen vaihtoehtoinen aloituspaikka on Kiutakönkään alapuolella, jolloin melontaosuus on noin 26 km.

Lopetuspaikka:
Jäkälämutkassa tai siitä n. 2 km alempana Kuusinkiniemen puolella joen etelärannalla rajavyöhykkeellä.

Reitin pituus: n. 37,5 km
Luokitus: I-VI

Reittikuvaus:
Joki kulkee Savilammelta tasaisena virtana Taivalkönkäälle (IV-V), joka putoaa n. 9 m. Taivalköngäs on kaksihaarainen, jonka molemmat haarat luokkaa IV-V. Köngäs kannattaa ohittaa saaren läpi menevää polkua pitkin.

Joki jatkuu Oulangan luontokeskukseen asti tasaisena virtana . N. 500 m Liikasenvaarantien sillan (luontokeskus) alapuolella on saari, jonka molemmin puolin noin metriset könkäät. Laskettavissa kajakilla molemmin puolin, mutta kanootilla kierrettävä maitse.

Kajakilla voi rantautua Kiutakönkään (V-VI) yläpuolella olevan suvannon oikeaan reunaan. Joessa on pyörteitä. Kanootit voidaan kantaa Kiutakönkään ohi luontokeskuksen luota lähtevää polkua pitkin n. 1 km tai pohjoispuolella olevaa tietä pitkin, jonne pääsee myös autolla. Kiutakönkään alapuolella olevan 200 m pitkän suvannon jälkeen 1,5 m korkea putous, jonka voi laskea keskeltä ison kiven vierestä (kajakilla).

Kiutakönkään jälkeen joki mutkittelee rauhallisesti virraten kauniissa Oulankajoki-kanjonissa. Matkalla on kolme yöpymiseenkin soveltuvaa tulipaikkaa: Nurmisaarenniemi (jonka vastarannalla on Karhunkierroksen varrella sijaitseva Ansakämppä), Siikaojan laavu ja Alaniemen laavu. Viimeksi mainitulta on Jäkälämutkaan noin 30 min melonta, mikä on kätevä tieto mahdollista noutoa tilattaessa.

Oulankajoesta löytyy tietoa myös Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen tuottemasta retkikartasta reittiselostuksineen.

Teksti: Juhani ja Matti Wendelin, Sari Kumpuniemi

Kitkajoki

Kirkasvetinen Kirkajoki soveltuu melontaan läpi kesän, sillä Kitkajärvi takaa vesivarmuuden ympäri vuoden. Joki putoaa 17 m Käylän ja Juuman välillä 14 km matkalla. Maisemat ovat vaihtelevia ja koskista löytyy haasteita niin harrastelijoille kuin kokeneille melojille.

Käylän ja Juuman väli on erinomainen hieman kokemusta omaavan melojan retkikohde. Mikäli koskikokemusta ei ole vielä karttunut, kosket voi helposti ohittaa maitse.

Juuman ja Oulankajoen välisellä 18 km matkalla on pudotusta peräti 85 m. Juuman-Jyrävän välisten rajujen koskien jälkeen joki rauhoittuu kulkien syvässä kanjonissa mahtavien kalliojyrkänteiden keskellä. Tämä osuus kulkee Oulangan kansallispuiston sisällä, joten ympäristö on ja tulee säilymään koskemattomana ja maisemiltaan todella hienona.

KITKAJOKI: KÄYLÄ-JUUMA 13,7 km
Lähtöpaikka:

Osuuden lähtöpaikka on Käylän kylä, jossa voi täydentää varusteita ja eväitä. Käylänkosken vesillelaskupaikka on aivan maantien vieressä.

Toinen vaihtoehtoinen aloituspaikka on samalla reitin lopetuspaikka Saarikosken ja Harjakosken välissä (ks. ohjeet ja karttalinkki alla). Laavulta voi kävellä polkua pitkin Peurakosken laavulle ja meloa/kävellä siitä vielä halutessaan ylävirtaan Vääräkosken ohi esim. Nahkanivalle.

Lopetuspaikka:
Saarikosken ja Harjakosken välisellä osuudella on laavu, jonka yläpuolelle pääsee metsäautoteitä pitkin. Harjakoskelta tulee selkeä polku harjua pitkin laavulle/metsäautotien päähän asti. Kalastajat käyttävät myös tätä samaa parkkipaikkaa ja laavua, joten tarvittaessa pyritään parkkeeraamaan tiiviisti.

Käylänkoski, I, 200 m
Koski on kaksihaarainen. Tiestä poispäin lähtevä (virtaussuunnassa) vasen haara on helpompi, siinä on suora laskureitti. Oikeanpuoleisessa (tien ali menevässä) haarassa on pieni köngäs. Kosken alapäässä on kalanviljelylaitos. Kosken alapää tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoittaa koskipuljailua.

Vähän-Käylän koski, I, 200 m
Tyypillinen I-luokan koski, tasaista suoraa aaltoa. Laskulinja keskeltä. Vähän-Käylän kosken jälkeen joki kaartaa jyrkästi vasemmalle Nahkanivaan, jossa on voimakas virran raja (hyvä pelipaikka).

Vääräkoski, I, 200 m
S-muotoinen koski, laskulinja keskeltä. Alapäässä vasemmassa reunassa kallion kohdalla pieni stoppari.

Peurakoski, II, 200 m
Lähtö keskeltä kohti vasemmalla olevaa korkeaa kalliota, jolloin läheltä kalliota ohitetaan keskellä oleva stoppari. Kosken oikea reuna kivinen. Syytä tutustua ennakkoon maitse.

Saarikoski, II, 400 m
Lähtö keskiviivan vasemmalta puolelta. Köngäs (n. 1,5 m) lasketaan vasemmalla olevan kallion vierestä, jonka jälkeen koski rauhoittuu. Oikeanpuoleinen kapea haara on myös laskettavissa, mutta väylä tulee tarkistaa maitse ennen laskua mahdollisten kaatuneiden puiden varalta. Laskulinja keskiviivan vasemmalla puolella. Haaran ulkoreuna kivinen.

Harjakoski, II-III, 300 m
Käylä-Juuma osuuden vaativin koski. Yläosa kaksihaarainen, oikea haara suora ränni. Vasemmassa haarassa metrisen köngäs, joka lasketaan keskeltä. Korkean kallion vierestä päävirtaa pitkin oikeaan reunaan, missä haarat yhtyvät. Kosken keskivaiheilla pieniä stoppareita. Alapäässä keskellä kierreaalto ja stoppari, jonka voi ohittaa molemmin puolin.

KITKAJOEN ALAOSA 18,3 km
Lähtöpaikka:
Esimerkiksi Basecamp Oulanka.

Lopetuspaikka:
Rantautumismahdollisuudet Kitkajoella rajavyöhykkeen kohdalla, josta muutama sata metriä Kuusinkiniemen metsäautotielle tai parin kilometrin melonta Oulankajokea ylävirtaan Jäkälämutkaan, jossa luonnonkauniin hiekkarannan jälkeen rantautumispaikka oikealla ja tieyhteys Kiutakönkäälle sekä Käylään.

Reitin pituus: 18,3 km
Luokitus: I-VI

Niskakoski, II, 150 m
Niskakoski aloittaa Juuman alapuolisen koskiosuuden. Koski alkaa riippusillan alta ja kaartaa jyrkästi oikealle. Kosken alapäässä iso pysty aalto sekä aallon alapuolella alareunassa kiviä. Laskulinja keskeltä.

Myllykoski, III, 150 m
Koski alkaa könkäällä, joka lasketaan keskilinjan oikealta puolelta. Myllyn kohdalla voimakas stoppari, jonka jälkeen koski kääntyy voimakkaasti vasemmalle. Kosken alapäässä V-muotoinen stoppariaalto, joka on laskettavissa keskeltä. Koski loppuu leveään suvantoon. Tutustuttava edeltä käsin myllyn puolelta.

Aallokkokoski, IV, 600 m
Aallokkokoskea suositellaan vain kokeneille melojille. Koski alkaa Myllykosken jälkeen vasemmalta tulevan pienemmän jokihaaran jälkeen joen kadotessa näkyvistä. Kosken yläosassa on suuria heinäsuova-aaltoja, lasketaan keskeltä. Joen levetessä laskulinja keskilinjan vasenta reunaa. Koskessa nopea virta ja paljon kiviä. Vasemmalle kääntyvän mutkan jälkeen stoppari, joka lasketaan keskeltä. Kosken jälkeen ehdottomasti rantauduttava oikeaan reunaan, jossa raput Jyrävän ohittamiseksi. Jyrävän yläpuolella pelastusvaijeri.

Jyrävä, VI
HENGENVAARALLINEN, parempi vain katsoa kuin katua.

Jyrävä-Heinäniemi, I-II, 1500 m
Joki mutkittelee jyrkkien kallioseinämien välissä. Laskulinja keskeltä vältellen suurimpia kiviä. Heinäkoskessa pari suurempaa aaltoa ennen jyrkästi vasemmalle kääntyvää mutkaa, jonka jälkeen suvantoa. Rantautuminen jyrkkien kallioiden vuoksi hankalaa.

Heinäniemi-Kalliosaari-Harrisuvanto, I-II, 800 m
Jokii laskee tasaisesti leveten Vattumutkan kohdalla, jonka jälkeen koski kivinen. Laskulinja lähinnä keskeltä.

Harrisuvanto-Päähkänäkallio, I, 2000 m
Harrisuvannon jälkeen pari isompaa aaltoa, muuten kosket tasaisia, ajoittain kivisiä. Laskulinjat päävirtaa pitkin, joka yleensä ulkokurvissa.

Päähkänäkallio-Oulankajoki, 1400 m
Päähkänäkallion jälkeen joki mutkittelee vehmaassa laaksossa ja korpimetsien läpi tasaisena virtana tai pieninä nivoina.

Kuvia ja videoita Kitkajoelta löytyy kuvagalleriasta!

Teksti: Juhani ja Matti Wendelin

Kuusinkijoki

Lähtöpaikka:
Lähtöpaikka on esimerkiksi Vuotungin kylän pohjoispuolella, Suorajärvelle kääntyvän tienristeyksen tuntumassa, Myllykosken voimalaitoksen alapuolisessa kanavassa. Joen itärannalla on pysäköintialue ja nuotiopaikka. Voimalaitoksen alapuolinen osa voi olla kivinen (veden määrästä riippuen). Vesillemeno onnistuu alempaakin, koska Paljakan tie kulkee Juumajokeen asti Kuusinkijoen tuntumassa.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Toinen hyvä lähtöpaikka on tien vasemmalla puolelle oleva hiekkamonttu (n. 3,2 km Suorajärven tien risteyksestä).
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Lopetuspaikka:
Reitin päätöspaikkoja ovat Lohipyörre joen oikealla puolella, josta n. 500 m polkua pitkin metsätien päähän, tai Koivumutka vasemmalla puolella olevan Saunavaaran alla.

Reitin pituus: 17,7 km
Luokitus: I-II+

Reittikuvaus:
Säännöstelty Kuusinkijoki on paljon vauhdikkaita koskiosuuksia sisältävä ”tulvajoki”. Kuusinkijoki on ollut yksi suosituimmista koskisyöksyn kilpailupaikoista Suomessa. Noin 100 m pudotus 15 km matkalla sekä lähes 20 eri tasoista koskea isoine aaltoineen, stoppareineen ja pienine könkäineen takaavat nautinnollisen melontakokemuksen. Suvanto-osuuksia on vähän. Joen kivisen luonteen vuoksi suositellaan melottavaksi vain korkean veden aikaan vain muovikajakeilla.

Käpykoski ym, I, 5000 m
Noin viiden kilometrin matkalla kuusi I-luokan koskea.

Kiukaankorva, II+, 900 m
Kosken yläpäässä muutama iso aalto, ensimmäisten kallioiden kohdalla stoppari oikeassa reunassa ja alemman kallion alla ”kirnu” isolla vedellä. Yleiskuva koskesta kivinen. Laskulinja lähinnä keskeltä.

Rojokoski, I, 400 m
Laskulinja ulkokaarteesta, lopussa keskeltä. Loppu kivinen.

Juumakoski, I+, 1000 m
Laskulinja saaren oikealta puolelta, jonka jälkeen keskeltä. Kosken puolessa välissä Juumajoki yhtyy Kuusinkiin.

Hevonperse, I
Pieni köngäs ja aaltoja. Laskulinja keskeltä. Tästä Sipinlampeen asti I-tasoisia koskia.

Sipinkoski, I+, 450 m
Laskulinja keskeltä, saaren kohdalla isompia aaltoja.

Hanhivirta, II-II+, 200 m
Alkaa vauhdikkaalla lyhyellä koskella. Laskulinja keskeltä. Noin 300 m alempana iso stoppariaalto, jonka jälkeen koski kaartaa vasemmalle ja laskee pieninä könkäinä Paljakan lampareeseen. Laskulinja keskeltä.

Paljakankoski 1, II+, 800 m
Alkaa noin 1 m könkäällä, jonka reunoissa stopparit. Laskulinja keskeltä. Jatkuu isoina aaltoina kaartuen vasemmalle, jonka jälkeen koski levenee ja rauhoittuu. Alaosassa oikealla olevan kallion kohdalla kaksi rinnakkain olevaa stopparia.

Paljakankoski 2, II+, 800 m
Alkaa Takkupyörteestä tasaisesti voimistuvana oikealle kääntyvänä koskena. Suurten kivien aiheuttamia aaltoja ja stoppareita. Alaosa leveä ja kivinen. Koski loppuu Lohipyörteeseen, jossa oikealla rannalla rantautumis- ja nuotiopaikka sekä polku Paljakasta tulevalle metsäautotielle n. 500 m.

Raatekoski, II, 600 m
Vauhdikas suora koski, jonka alapäässä Raatehammas (pieni köngäs). Raatekoski lasketaan keskeltä, jonka jälkeen vasenta reunaa. Sitten joki levenee ja jatkuu tasaisena koskena Koivumutkaan asti. Koivumutkassa rantautumis- ja leiriytymispaikat ja tieyhteydet.



Teksti: Juhani ja Matti Wendelin

Savinajoki

Lähtöpaikka: Lähtöpaikka sijaitsee Niitselyksentien varrella Sallan puolelta.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Lopetuspaikka: Savilampi
Katso lopetuspaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Reitin pituus: 13 km
Luokitus: I-II

Reittikuvaus:
Viksjärven jälkeen joki pudottautuu kaunista kanjonimaisemaa mukaillen I-II –luokan lähes yhtenäisenä koskena Savilampeen asti. Hieno ja vauhdikas tulvajoki, kesällä vähävetinen ja kivinen. Pudotusta 60 m reilun 10 km:n matkalla.

Melontaretket 23.-24.5.2009 Savina ja Kuusinki

Savinan melontaretki la 23.5.2009
Seuran koskimelontakausi alkaa ensimmäisellä yhteisellä melontaretkellä Savinajoelle la 23.5.2009. Kokoontuminen Käylänkosken sillalla klo 9.30. Retken yhteyshenkilö on Juhani Wendelin, 040-528 2254. Jos olet tulossa mukaan, ilmoita Juhanille soittaen tai tekstiviestillä, kiitos!

Savinajoen kuohuihin voit tutustua etukäteen reittikuvauksen avulla. Odotettavissa on mukavaa aallokkoa ja pieniä pelipaikkoja. Savina on kaiken kaikkiaan oivallinen paikka avata koskimelontakausi rauhallisesti!





Kuusigin melontaretki su 24.5.2009
Kuusinkijoen aikataulu sovitaan osallistujien kesken lauantaina Savinan retkellä. Jos olet tulossa mukaan vain Kuusingille, ilmoita tästä etukäteen Juhanille, yhteystiedot tämän tekstin alussa.

Lukaise myös Kuusingin reittikuvaus etukäteen. Kuusinki tarjoaa jo hieman enemmän haasteita, tosin ongelmalliselta tuntuvat paikat on kierrettävissä maitse tarvittaessa.

Naatikkajoki

Lähtöpaikka:
Kuusamosta Kemijärvelle päin ajettaessa käänny 5-tieltä vasemmalle Posion suuntaan tielle 81 (Rovaniementie). Aja n. 4,8 km ja käänny oikealle tielle Mustosenvaarantie, aja n. 6,7 km ja käänny vasemmalle tielle Ollinsuontie, aja n. 2,1 km, kunnes saavut puusillalle.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Lopetuspaikka (ajo-ohje autojen vientiä tai melojien noutoa varten):
Kuusamosta Kemijärvelle päin ajettaessa käänny 5-tieltä vasemmalle Posion suuntaan tielle 81 (Rovaniementie). Aja n. 18 km; ylitettyäsi Naatikkajoen aja n. 500 m ja käänny oikealle pienelle metsäautotielle. Jätä auto tien laitaan ennen puomia. Huolehdi siitä, että autosi ei estä metsäautotiellä kulkevaa liikennettä!
Katso lopetuspaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Reitin pituus: 16 km
Luokitus: I-III-
Highlights:
- Myllykoski II, vauhdikas ränni
- Köngäs III-
- Tehty stoppari Honkikosken lopussa (reitin viimeinen koski)

Muuta huomioitavaa:
- Toimii vain korkean veden aikaan.
- Sopii vain koskikajakeille.
- Jokiosuus sisältää paljon ns. sileän melontaa.
- Naatikkalammelta edelleen jatkettaessa joen suu voi olla vaikea löytää.
- Joki on kapea ja siinä on paljon kaatuneita puita!


Teksti ja kuva: Tuomas Runnakko

Lisää kuvia kuvagalleriassa!

7.5.2009

Vesitilanne karttana

Ympäristöhallinnon sivuilta löytyy myös erittäin mielenkiintoinen ja havainnollinen karttakuva vesitilanteesta osoitteessa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/wxxx2/tanaan_fi.html.

6.5.2009

Vesistöennusteet

Ajantasaiset vesistöjen vedenkorkeuden ennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon sivustolta. Koutajoen vesistöalueen alta löytyvät yksityiskohtaiset tiedot Ala-Kitkasta, Kitkajoesta, Myllykoskesta ja Oulankajoesta sekä tietysti se tärkein tieto eli tulvahuippuennuste.

Hae tästä blogista: