Koskimelontakurssi 11.-12.7.2009

Kuusamon Koskimelojat ry järjestää koskimelontakurssin Kitkajoella la-su 11.-12.7.2009. Kurssi on tarkoitettu aloitteleville koskimelojille, mutta mukaan voivat tulla myös aiemmin hieman koskimelontaa kokeilleetkin. Kurssille otetaan enintään 15 osallistujaa Kuusamon Koskimelojien kajakeilla, mutta lisäksi mukaan voidaan ottaa omilla kajakeilla melovia osallistujia.

Kurssin hinta:

80 e/2 pv tai 40 e/1 pv sisältäen opetuksen ja seuraavat varusteet: kajakki, mela, aukkopeitto, pelastusliivit ja kypärä. Jos osallistujalla on omat varusteet, kurssin hinta on 50 e/2 pv tai 25 e/pv. Kurssimaksu maksetaan käteisellä paikan päällä (mielellään tasaraha mukaan).

Osallistujat huolehtivat itse omasta vakuutusturvastaan. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa vähän evästä (eväsleivät, makkaraa yms), sillä päivä päättyy alustavasti klo 17-18 tienoilla ja välillä pidetään evästauko nuotiotulen ääressä Peurakosken tai Harjakosken laavulla.

Perustietoa kurssista:

Kurssin toteutuspaikkana on Kuusamon Kitkajoki. Molempina päivinä lasketaan alustavasti sama reitti Käylän tuntumasta Harjakoskelle, toki osallistujien toiveista riippuen. Kokoontuminen on lauantaiaamuna klo 9.30 Käylän vesillelaskupaikassa, josta siirrytään osallistujien taitotason perusteella valitulle aloituspaikalle hieman alemmas Kitkajoen varteen.

Kitkajoki (välillä Käylä-Juuma) soveltuu erinomaisesti koskimelonnan opetteluun. Reitin alkupäässä on paljon nivoja, joissa harjoitellaan virtaan ja akanvirtaan menoa ja virran ylitystä sekä muita koskimelonnassa tarvittavia taitoja. Vähitellen joki alkaa tarjota myös hieman enemmän haasteita koskien muodossa. Reitin varrella on viisi koskea, luokitukseltaan I-II/III. Melontaosuus päättyy Harjakosken alapäähän, josta siirrytään maitse noin 1 km matka kosken yläpuolella sijaitsevalle laavulle. Autot on siirretty laavun tuntumaan joko yhdessä aamulla ennen melontaa tai mahdollisten avustajien toimesta.

Kurssilaisten toiveista riippuen harjoitellaan myös esim. eskimokäännöstä sopivassa suvantopaikassa. Päivän aikana pidetään evästauko retkitulilla (omat eväät mukaan). Kitkajoen vesi on juomakelpoista, joten juomavettä ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan joelle, mutta juotavaa on hyvä varata ainakin autoon melontaosuuden jälkeen.

Suositeltava pukeutuminen:
Koskimelonta on vauhdikas laji, jota harjoiteltaessa kaatuminen ja uiminen koskessa ovat enemmän kuin todennäköisiä tilanteita. Näitä ei kannata kuitenkaan pelätä, kunhan pukeutuu tilanteeseen sopivalla tavalla:

• Melontaan tarkoitettu kuivapuku tai neopreeninen märkäpuku (lyhyt- tai pitkähihainen/lahkeinen)
• Neopreenitossut (kävelyyn soveltuvalla pohjalla) tai esim. vanhat lenkkarit
• Neopreenihanskat tai vaikkapa pyöräily- tai salihanskat (ei välttämätöntä, mutta saattaa estää nirhaumia/rakkoja käsissä)

Esim. surffaamiseen tarkoitettu 3-5 mm paksu märkäpuku soveltuu lajiin erinomaisesti. Sukelluspukukin käy, vaikka sen ylävartalon muotoilu ja vahvikkeet saattavat hieman hankaloittaa käsien liikuttamista meloessa.

Jalkineiden tulee olla mahdollisimman vähän tilaa vieviä ja niiden tulee soveltua metsäpolulla kävelyyn. Vaikkapa vanhoista lenkkareista voidaan tarvittaessa pyöristää pohjan "kulmat" pois. Sandaalit tai neopreenisukat tai niiden yhdistelmä eivät ole suositeltavia, sillä jalkineiden tulisi suojata varpaita ja mahdollisuuksien mukaan myös nilkkoja.

Moni aloitteleva meloja puristaa melaa, jolloin käsiin saattaa tulla rakkoja, joten hanskat saattavat olla tarpeen. Jos saatavilla ei ole melontaan tarkoitettuja hanskoja, mitkä tahansa muutkin napakasti käteen istuvat, kosteana muotonsa ja pitonsa säilyttävät hanskat käyvät (esim. kuntosali- tai pyöräilyhanskat). Muista toki, että nahkaisen kämmenosan sisältävät hanskat saattavat kuivua ihan "korpuiksi" kastuttuaan, joten muutoin hyväkuntoisia hanskoja ei kannata ottaa joelle.

Kurssin kouluttajina toimivat Juhani Wendelin ja Mikko Wendelin. Jos kurssilaisia on yli 15 hlöä (eli jos mukaan tulee myös omilla kajakeilla melovia osallistujia), kurssille tulee myös kolmas kouluttaja (nimi vahvistetaan myöhemmin).

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Sari Kumpuniemi, sari.kumpuniemi(at)ruka.fi, 040 3566 702

Boatercrossin SM-mitalit kisattu Kuusamossa

Mestaruustaistot käytiin Kitkajoen Myllykoskella 6.6.2009

Boatercrossin parhaimmisto haastoi jälleen toisensa vauhdikkaaseen suomenmestaruuskilpailuun. Myllykoski tarjosi kilpailulle erinomaiset puitteet, vaikka viileä ja ajoittain jopa lumisateinen sää ei kilpailua suosinutkaan.

Miesten sarjassa käytiin erittäin tiukka kisa. Mukana olleet 12 kilpailijaa sijoitettiin aikalaskujen perusteella boatercross-kaavioon, josta alku- ja välierien kautta finaaliin ylsivät Tampereen Vihurin Leo Janka, Imatran Seudun Melojien Juuso Joona, Kanoottisissien Tuomas Kuronen ja Rovaniemen Melojien Tuomas Vaarala. Finaalissa kultaisen mitalin vei Leo Janka, toiseksi sijoittui Tuomas Vaarala ja pronssille meloi Tuomas Kuronen. Leveästi hymyillyt Suomen mestari Leo Janka kommentoi saaneensa hienoon kilpailuun todella tiukan vastuksen. Mitalisti kiitteli kisajärjestäjiä erinomaisesti hoidetuista kilpailuista ja hehkutti Myllykosken mainiota sopivuutta boatercrossiin.

Naisten sarjan mitalitaisto oli niin ikään vauhdikas ja jännittävä. Suomen mestaruuden vei Kohinan Paula Suurseppä ennen Rovaniemen Melojien Kristiina Anttilaa. Pronssimitalista taistelivat seuratoverit Kallan Melojien Tarja Karjalainen ja Raisa Kiimamaa, ensiksi mainitun yltäessä palkintosijalle.

Ikämiessarjassa (miehet yli 35 v.) kultaa otti Kyrönjoen Koskihäjyjen Risto Vähämäki ennen Merimelojien Jussi Immosta ja Jyri Hämäläistä. Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta myös tässä sarjassa nähtiin tasokkaita kisasuorituksia.

Boatercrossissa yksitellen suoritettavan aikalaskun perusteella sijoitetut neljä melojaa laskevat koskea yhteislähdöllä alas ja lähdön kaksi nopeinta pääsee aina jatkoon. Näin melotaan, kunnes viimeisissä finaalilähdöissä ratkaistaan sarjojen mestaruudet. Usean melojan yhtäaikainen suoritus tiettyä reittiä tavoitellen tarjoaa sekä melojille että yleisölle vauhdikkaan kisaelämyksen.

Boatercrossin SM-kisat järjesti Kuusamon Koskimelojat ry

Lisätietoja kilpailusta:
Sari Kumpuniemi, gsm 040 3566 702, sari.kumpuniemi(at)ruka.fi (kilpailun johtaja)

2009 Boatercross SM-kilpailut, Kuusamo 6.6.2009
Miehet K1
1. Leo Janka (Tampereen Vihuri)
2. Tuomas Vaarala (Rovaniemen Melojat)
3. Tuomas Kuronen (Kanoottisissit)
4. Juuso Joona (Imatran Seudun Melojat)
5. Aarne Miettinen (Merimelojat)
6. Tuomas Kaukola (Kyrönjoen Koskihäjyt)
7. Mikko Wendelin (Kuusamon Koskimelojat)
8. Juho Vaarala (Rovaniemen Melojat)
9. Tapio Antere (--)
10. Janne Varonen (Kanoottisissit)
11. Olli Nyrhilä (Kyrönjoen Koskihäjyt)
12. Niko Niemi (Rovaniemen Melojat)

Naiset K1
1. Paula Suurseppä (Kohina Koskimelojat)
2. Kristiina Anttila (Rovaniemen Melojat)
3. Tarja Karjalainen (Kallan Melojat)
4. Raisa Kiimamaa (Kallan Melojat)
5. Riikka Nurmela (Merimelojat)

Miehet K1 yli 35 v
1. Risto Vähämäki (Kyrönjoen Koskihäjyt)
2. Jussi Immonen (Merimelojat)
3. Jyri Hämäläinen (Merimelojat)

Miehet K1 alle 18 v (ei SM-arvoa)
1. Niko Niemi (Rovaniemen Melojat)
2. Tapio Antere (--)

Kuusamon Koskimelojat ry kiittää yhteistyökumppaneita, kisajärjestelijöitä ja kilpailijoita hienosti onnistuneesta kisapäivästä!

Boatercrossin SM-kisat 2009 Myllykoskella

Boatercrossin SM-kilpailut melotaan Kuusamon Myllykoskella la 6.6.2009.

Kisatoimisto avoinna klo 9.00 alkaen, Basecamp Oulanka
Kilpailuinfo klo 10.00
Aikalaskut klo 11.00 alkaen
Finaalit klo 14.00 alkaen

Katso kilpailukutsu Kanoottiliiton sivuilla.

Boatercrossissa neljä melojaa laskee koskea yhteislähdöllä alas ja lähdön kaksi nopeinta pääsee aina jatkoon. Näin melotaan kunnes viimeisissä finaalilähdöissä ratkaistaan sarjojen mestaruudet. Tutustu Kanoottiliiton boatercrossin yleisiin kisasääntöihin ja teknisiin sääntöihin.

Kuva vuoden 2008 supercrossin lähdöstä:

Sarjat: K1 miehet, K1 naiset, K1 miehet 18 v, K1 miehet 35 v

Ilmottautumiset seuroittain 22.5. mennessä liiton toimistoon toimisto(at)kanoottiliitto.com sekä kopiona mikko.wendelin(at)kotikone.fi

Lisätiedot: Mikko Wendelin 040-7439020, mikko.wendelin(at)kotikone.fi

Kisojen tukijat:

Basecamp Oulanka, puh. 0400 509 741

Sokos Hotel Kuusamo, puh. 020 1234 693

RukaShop, puh. 08 8600 200

Rukapalvelu, puh. 08 860 8600

Hannu Hautala luontokuvakeskus, puh. 040 860 8364

Metsähallitus Kuusamo, Palvelupiste Karhuntassu puh. 0205 64 6804

Oulangan luontokeskus puh. 0205 64 6850

Kuusamon Tärppi Oy, puh. 0400 904 451

Oulankajoki

Oulankajoki kerää vetensä Sallan puoleisilta laajoilta suoalueilta, jotka värjäävät veden ruskeahkoksi. Kiutakönkään alapuoliselta osalta joki sopii erittäin hyvin kanoottiretkeilyyn. Yläosa on huomattavasti vaativampi eikä sitä suositella kokemattomille melojille.

Kevättulvalla vesi nousee nopeasti useita metrejä ja kesällä kovan sateen aikana kymmeniä senttejä. Tulva-aikaan joki on parhaimmillaan. Virta on nopea ja helposti melottavissa ja uljaat Taival- ja Kiutaköngäs voimissaan.

Oulankajoen vaihteleva luonto ja kosket antavat todellisen eräretken tuntua ja haasteita melontaretkeilystä kiinnostuneille. Joki putoaa n. 40 m Sallantien ja Savilammen välisellä n. 10 km matkalla. Savilammesta Jäkälämutkaan pudotsta on 35 m n. 30 km matkalla.

OULANKAJOKI: SALLANTIE-SAVILAMPI 9,6 km
Lähtöpaikka: Lähtöpaikka Kuusamo-Salla –välisen tien sillalta.

Lopetuspaikka: Savilampi

Reitin pituus: 9,6 km
Luokitus: I-IV

Reittikuvaus:
Oulangan kansallispuiston rajaan asti pieniä nivoja ja I-luokan koskia. Puiston rajasta alkaa jylhä kanjoni, jossa I-II -luokan koskia. Noin 1,5 km puiston rajasta kanjoni tekee jyrkän mutkan vasemmalle, välittömästi mutkan takana Pikkuköngäs (III-IV), joka putoaa kolmena portaana n. 4 m. Rantautuminen ennen Pikkuköngästä oikealle puolelle ennen pystykallioita. Kanootin voi viedä yläkautta könkään ohi seuraavaan vasemmalle kääntyvään mutkaan. Pikkukönkään jälkeen I-luokan koskea Savilammelle asti. Pudotusta 40 m lähes 10 km matkalla.

OULANKAJOKI: SAVILAMPI-JÄKÄLÄMUTKA 37,5 km
Aloituspaikka: Savilampi

Toinen vaihtoehtoinen aloituspaikka on Kiutakönkään alapuolella, jolloin melontaosuus on noin 26 km.

Lopetuspaikka:
Jäkälämutkassa tai siitä n. 2 km alempana Kuusinkiniemen puolella joen etelärannalla rajavyöhykkeellä.

Reitin pituus: n. 37,5 km
Luokitus: I-VI

Reittikuvaus:
Joki kulkee Savilammelta tasaisena virtana Taivalkönkäälle (IV-V), joka putoaa n. 9 m. Taivalköngäs on kaksihaarainen, jonka molemmat haarat luokkaa IV-V. Köngäs kannattaa ohittaa saaren läpi menevää polkua pitkin.

Joki jatkuu Oulangan luontokeskukseen asti tasaisena virtana . N. 500 m Liikasenvaarantien sillan (luontokeskus) alapuolella on saari, jonka molemmin puolin noin metriset könkäät. Laskettavissa kajakilla molemmin puolin, mutta kanootilla kierrettävä maitse.

Kajakilla voi rantautua Kiutakönkään (V-VI) yläpuolella olevan suvannon oikeaan reunaan. Joessa on pyörteitä. Kanootit voidaan kantaa Kiutakönkään ohi luontokeskuksen luota lähtevää polkua pitkin n. 1 km tai pohjoispuolella olevaa tietä pitkin, jonne pääsee myös autolla. Kiutakönkään alapuolella olevan 200 m pitkän suvannon jälkeen 1,5 m korkea putous, jonka voi laskea keskeltä ison kiven vierestä (kajakilla).

Kiutakönkään jälkeen joki mutkittelee rauhallisesti virraten kauniissa Oulankajoki-kanjonissa. Matkalla on kolme yöpymiseenkin soveltuvaa tulipaikkaa: Nurmisaarenniemi (jonka vastarannalla on Karhunkierroksen varrella sijaitseva Ansakämppä), Siikaojan laavu ja Alaniemen laavu. Viimeksi mainitulta on Jäkälämutkaan noin 30 min melonta, mikä on kätevä tieto mahdollista noutoa tilattaessa.

Oulankajoesta löytyy tietoa myös Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen tuottemasta retkikartasta reittiselostuksineen.

Teksti: Juhani ja Matti Wendelin, Sari Kumpuniemi

Kitkajoki

Kirkasvetinen Kirkajoki soveltuu melontaan läpi kesän, sillä Kitkajärvi takaa vesivarmuuden ympäri vuoden. Joki putoaa 17 m Käylän ja Juuman välillä 14 km matkalla. Maisemat ovat vaihtelevia ja koskista löytyy haasteita niin harrastelijoille kuin kokeneille melojille.

Käylän ja Juuman väli on erinomainen hieman kokemusta omaavan melojan retkikohde. Mikäli koskikokemusta ei ole vielä karttunut, kosket voi helposti ohittaa maitse.

Juuman ja Oulankajoen välisellä 18 km matkalla on pudotusta peräti 85 m. Juuman-Jyrävän välisten rajujen koskien jälkeen joki rauhoittuu kulkien syvässä kanjonissa mahtavien kalliojyrkänteiden keskellä. Tämä osuus kulkee Oulangan kansallispuiston sisällä, joten ympäristö on ja tulee säilymään koskemattomana ja maisemiltaan todella hienona.

KITKAJOKI: KÄYLÄ-JUUMA 13,7 km
Lähtöpaikka:
Osuuden lähtöpaikka on Käylän kylä, jossa voi täydentää varusteita ja eväitä. Käylänkosken vesillelaskupaikka on aivan maantien vieressä.

Toinen vaihtoehtoinen aloituspaikka on samalla reitin lopetuspaikka Saarikosken ja Harjakosken välissä (ks. ohjeet ja karttalinkki alla). Laavulta voi kävellä polkua pitkin Peurakosken laavulle ja meloa/kävellä siitä vielä halutessaan ylävirtaan Vääräkosken ohi esim. Nahkanivalle.

Lopetuspaikka:
Saarikosken ja Harjakosken välisellä osuudella on laavu, jonka yläpuolelle pääsee metsäautoteitä pitkin. Harjakoskelta tulee selkeä polku harjua pitkin laavulle/metsäautotien päähän asti. Kalastajat käyttävät myös tätä samaa parkkipaikkaa ja laavua, joten tarvittaessa pyritään parkkeeraamaan tiiviisti.

Käylänkoski, I, 200 m
Koski on kaksihaarainen. Tiestä poispäin lähtevä (virtaussuunnassa) vasen haara on helpompi, siinä on suora laskureitti. Oikeanpuoleisessa (tien ali menevässä) haarassa on pieni köngäs. Kosken alapäässä on kalanviljelylaitos. Kosken alapää tarjoaa hyvän mahdollisuuden harjoittaa koskipuljailua.

Vähän-Käylän koski, I, 200 m
Tyypillinen I-luokan koski, tasaista suoraa aaltoa. Laskulinja keskeltä. Vähän-Käylän kosken jälkeen joki kaartaa jyrkästi vasemmalle Nahkanivaan, jossa on voimakas virran raja (hyvä pelipaikka).

Vääräkoski, I, 200 m
S-muotoinen koski, laskulinja keskeltä. Alapäässä vasemmassa reunassa kallion kohdalla pieni stoppari.

Peurakoski, II, 200 m
Lähtö keskeltä kohti vasemmalla olevaa korkeaa kalliota, jolloin läheltä kalliota ohitetaan keskellä oleva stoppari. Kosken oikea reuna kivinen. Syytä tutustua ennakkoon maitse.

Saarikoski, II, 400 m
Lähtö keskiviivan vasemmalta puolelta. Köngäs (n. 1,5 m) lasketaan vasemmalla olevan kallion vierestä, jonka jälkeen koski rauhoittuu. Oikeanpuoleinen kapea haara on myös laskettavissa, mutta väylä tulee tarkistaa maitse ennen laskua mahdollisten kaatuneiden puiden varalta. Laskulinja keskiviivan vasemmalla puolella. Haaran ulkoreuna kivinen.

Harjakoski, II-III, 300 m
Käylä-Juuma osuuden vaativin koski. Yläosa kaksihaarainen, oikea haara suora ränni. Vasemmassa haarassa metrisen köngäs, joka lasketaan keskeltä. Korkean kallion vierestä päävirtaa pitkin oikeaan reunaan, missä haarat yhtyvät. Kosken keskivaiheilla pieniä stoppareita. Alapäässä keskellä kierreaalto ja stoppari, jonka voi ohittaa molemmin puolin.

KITKAJOEN ALAOSA 18,3 km
Lähtöpaikka: Esimerkiksi Basecamp Oulanka.

Lopetuspaikka:
Rantautumismahdollisuudet Kitkajoella rajavyöhykkeen kohdalla, josta muutama sata metriä Kuusinkiniemen metsäautotielle tai parin kilometrin melonta Oulankajokea ylävirtaan Jäkälämutkaan, jossa luonnonkauniin hiekkarannan jälkeen rantautumispaikka oikealla ja tieyhteys Kiutakönkäälle sekä Käylään.

Reitin pituus: 18,3 km
Luokitus: I-VI

Niskakoski, II, 150 m
Niskakoski aloittaa Juuman alapuolisen koskiosuuden. Koski alkaa riippusillan alta ja kaartaa jyrkästi oikealle. Kosken alapäässä iso pysty aalto sekä aallon alapuolella alareunassa kiviä. Laskulinja keskeltä.

Myllykoski, III, 150 m
Koski alkaa könkäällä, joka lasketaan keskilinjan oikealta puolelta. Myllyn kohdalla voimakas stoppari, jonka jälkeen koski kääntyy voimakkaasti vasemmalle. Kosken alapäässä V-muotoinen stoppariaalto, joka on laskettavissa keskeltä. Koski loppuu leveään suvantoon. Tutustuttava edeltä käsin myllyn puolelta.

Aallokkokoski, IV, 600 m
Aallokkokoskea suositellaan vain kokeneille melojille. Koski alkaa Myllykosken jälkeen vasemmalta tulevan pienemmän jokihaaran jälkeen joen kadotessa näkyvistä. Kosken yläosassa on suuria heinäsuova-aaltoja, lasketaan keskeltä. Joen levetessä laskulinja keskilinjan vasenta reunaa. Koskessa nopea virta ja paljon kiviä. Vasemmalle kääntyvän mutkan jälkeen stoppari, joka lasketaan keskeltä. Kosken jälkeen ehdottomasti rantauduttava oikeaan reunaan, jossa raput Jyrävän ohittamiseksi. Jyrävän yläpuolella pelastusvaijeri.

Jyrävä, VI
HENGENVAARALLINEN, parempi vain katsoa kuin katua.

Jyrävä-Heinäniemi, I-II, 1500 m
Joki mutkittelee jyrkkien kallioseinämien välissä. Laskulinja keskeltä vältellen suurimpia kiviä. Heinäkoskessa pari suurempaa aaltoa ennen jyrkästi vasemmalle kääntyvää mutkaa, jonka jälkeen suvantoa. Rantautuminen jyrkkien kallioiden vuoksi hankalaa.

Heinäniemi-Kalliosaari-Harrisuvanto, I-II, 800 m
Jokii laskee tasaisesti leveten Vattumutkan kohdalla, jonka jälkeen koski kivinen. Laskulinja lähinnä keskeltä.

Harrisuvanto-Päähkänäkallio, I, 2000 m
Harrisuvannon jälkeen pari isompaa aaltoa, muuten kosket tasaisia, ajoittain kivisiä. Laskulinjat päävirtaa pitkin, joka yleensä ulkokurvissa.

Päähkänäkallio-Oulankajoki, 1400 m
Päähkänäkallion jälkeen joki mutkittelee vehmaassa laaksossa ja korpimetsien läpi tasaisena virtana tai pieninä nivoina.

Kuvia ja videoita Kitkajoelta löytyy kuvagalleriasta!

Teksti: Juhani ja Matti Wendelin

Kuusinkijoki

Lähtöpaikka:
Lähtöpaikka on esimerkiksi Vuotungin kylän pohjoispuolella, Suorajärvelle kääntyvän tienristeyksen tuntumassa, Myllykosken voimalaitoksen alapuolisessa kanavassa. Joen itärannalla on pysäköintialue ja nuotiopaikka. Voimalaitoksen alapuolinen osa voi olla kivinen (veden määrästä riippuen). Vesillemeno onnistuu alempaakin, koska Paljakan tie kulkee Juumajokeen asti Kuusinkijoen tuntumassa.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Toinen hyvä lähtöpaikka on tien vasemmalla puolelle oleva hiekkamonttu (n. 3,2 km Suorajärven tien risteyksestä).
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Lopetuspaikka:
Reitin päätöspaikkoja ovat Lohipyörre joen oikealla puolella, josta n. 500 m polkua pitkin metsätien päähän, tai Koivumutka vasemmalla puolella olevan Saunavaaran alla.

Reitin pituus: 17,7 km
Luokitus: I-II+

Reittikuvaus:
Säännöstelty Kuusinkijoki on paljon vauhdikkaita koskiosuuksia sisältävä ”tulvajoki”. Kuusinkijoki on ollut yksi suosituimmista koskisyöksyn kilpailupaikoista Suomessa. Noin 100 m pudotus 15 km matkalla sekä lähes 20 eri tasoista koskea isoine aaltoineen, stoppareineen ja pienine könkäineen takaavat nautinnollisen melontakokemuksen. Suvanto-osuuksia on vähän. Joen kivisen luonteen vuoksi suositellaan melottavaksi vain korkean veden aikaan vain muovikajakeilla.

Käpykoski ym, I, 5000 m
Noin viiden kilometrin matkalla kuusi I-luokan koskea.

Kiukaankorva, II+, 900 m
Kosken yläpäässä muutama iso aalto, ensimmäisten kallioiden kohdalla stoppari oikeassa reunassa ja alemman kallion alla ”kirnu” isolla vedellä. Yleiskuva koskesta kivinen. Laskulinja lähinnä keskeltä.

Rojokoski, I, 400 m
Laskulinja ulkokaarteesta, lopussa keskeltä. Loppu kivinen.

Juumakoski, I+, 1000 m
Laskulinja saaren oikealta puolelta, jonka jälkeen keskeltä. Kosken puolessa välissä Juumajoki yhtyy Kuusinkiin.

Hevonperse, I
Pieni köngäs ja aaltoja. Laskulinja keskeltä. Tästä Sipinlampeen asti I-tasoisia koskia.

Sipinkoski, I+, 450 m
Laskulinja keskeltä, saaren kohdalla isompia aaltoja.

Hanhivirta, II-II+, 200 m
Alkaa vauhdikkaalla lyhyellä koskella. Laskulinja keskeltä. Noin 300 m alempana iso stoppariaalto, jonka jälkeen koski kaartaa vasemmalle ja laskee pieninä könkäinä Paljakan lampareeseen. Laskulinja keskeltä.

Paljakankoski 1, II+, 800 m
Alkaa noin 1 m könkäällä, jonka reunoissa stopparit. Laskulinja keskeltä. Jatkuu isoina aaltoina kaartuen vasemmalle, jonka jälkeen koski levenee ja rauhoittuu. Alaosassa oikealla olevan kallion kohdalla kaksi rinnakkain olevaa stopparia.

Paljakankoski 2, II+, 800 m
Alkaa Takkupyörteestä tasaisesti voimistuvana oikealle kääntyvänä koskena. Suurten kivien aiheuttamia aaltoja ja stoppareita. Alaosa leveä ja kivinen. Koski loppuu Lohipyörteeseen, jossa oikealla rannalla rantautumis- ja nuotiopaikka sekä polku Paljakasta tulevalle metsäautotielle n. 500 m.

Raatekoski, II, 600 m
Vauhdikas suora koski, jonka alapäässä Raatehammas (pieni köngäs). Raatekoski lasketaan keskeltä, jonka jälkeen vasenta reunaa. Sitten joki levenee ja jatkuu tasaisena koskena Koivumutkaan asti. Koivumutkassa rantautumis- ja leiriytymispaikat ja tieyhteydet.



Teksti: Juhani ja Matti Wendelin

Savinajoki

Lähtöpaikka: Lähtöpaikka sijaitsee Niitselyksentien varrella Sallan puolelta.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen Karttapaikka).

Lopetuspaikka: Savilampi
Katso lopetuspaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Reitin pituus: 13 km
Luokitus: I-II

Reittikuvaus:
Viksjärven jälkeen joki pudottautuu kaunista kanjonimaisemaa mukaillen I-II –luokan lähes yhtenäisenä koskena Savilampeen asti. Hieno ja vauhdikas tulvajoki, kesällä vähävetinen ja kivinen. Pudotusta 60 m reilun 10 km:n matkalla.

Melontaretket 23.-24.5.2009 Savina ja Kuusinki

Savinan melontaretki la 23.5.2009

Seuran koskimelontakausi alkaa ensimmäisellä yhteisellä melontaretkellä Savinajoelle la 23.5.2009. Kokoontuminen Käylänkosken sillalla klo 9.30. Retken yhteyshenkilö on Juhani Wendelin, 040-528 2254. Jos olet tulossa mukaan, ilmoita Juhanille soittaen tai tekstiviestillä, kiitos!

Savinajoen kuohuihin voit tutustua etukäteen reittikuvauksen avulla. Odotettavissa on mukavaa aallokkoa ja pieniä pelipaikkoja. Savina on kaiken kaikkiaan oivallinen paikka avata koskimelontakausi rauhallisesti!

Kuusigin melontaretki su 24.5.2009
Kuusinkijoen aikataulu sovitaan osallistujien kesken lauantaina Savinan retkellä. Jos olet tulossa mukaan vain Kuusingille, ilmoita tästä etukäteen Juhanille, yhteystiedot tämän tekstin alussa.

Lukaise myös Kuusingin reittikuvaus etukäteen. Kuusinki tarjoaa jo hieman enemmän haasteita, tosin ongelmalliselta tuntuvat paikat on kierrettävissä maitse tarvittaessa.

Naatikkajoki

Lähtöpaikka:
Kuusamosta Kemijärvelle päin ajettaessa käänny 5-tieltä vasemmalle Posion suuntaan tielle 81 (Rovaniementie). Aja n. 4,8 km ja käänny oikealle tielle Mustosenvaarantie, aja n. 6,7 km ja käänny vasemmalle tielle Ollinsuontie, aja n. 2,1 km, kunnes saavut puusillalle.
Katso lähtöpaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Lopetuspaikka (ajo-ohje autojen vientiä tai melojien noutoa varten):
Kuusamosta Kemijärvelle päin ajettaessa käänny 5-tieltä vasemmalle Posion suuntaan tielle 81 (Rovaniementie). Aja n. 18 km; ylitettyäsi Naatikkajoen aja n. 500 m ja käänny oikealle pienelle metsäautotielle. Jätä auto tien laitaan ennen puomia. Huolehdi siitä, että autosi ei estä metsäautotiellä kulkevaa liikennettä!

Katso lopetuspaikka kartalla (Kansalaisen karttapaikka).

Reitin pituus: 16 km

Luokitus: I-III-

Highlights:

- Myllykoski II, vauhdikas ränni

- Köngäs III-

- Tehty stoppari Honkikosken lopussa (reitin viimeinen koski)

Muuta huomioitavaa:

- Toimii vain korkean veden aikaan.

- Sopii vain koskikajakeille.

- Jokiosuus sisältää paljon ns. sileän melontaa.

- Naatikkalammelta edelleen jatkettaessa joen suu voi olla vaikea löytää.

- Joki on kapea ja siinä on paljon kaatuneita puita!

Teksti ja kuva: Tuomas Runnakko

Lisää kuvia kuvagalleriassa!

Vesitilanne karttana

Ympäristöhallinnon sivuilta löytyy myös erittäin mielenkiintoinen ja havainnollinen karttakuva vesitilanteesta osoitteessa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/90/wxxx2/tanaan_fi.html.

Vesistöennusteet

Ajantasaiset vesistöjen vedenkorkeuden ennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon sivustolta. Koutajoen vesistöalueen alta löytyvät yksityiskohtaiset tiedot Ala-Kitkasta, Kitkajoesta, Myllykoskesta ja Oulankajoesta sekä tietysti se tärkein tieto eli tulvahuippuennuste.

Lisätietoja KKM:n sivustosta

Kuusamon Koskimelojat ry:n sivusto on toteuttettu ilmaisella Blogger-blogipalvelulla. Sivustolla näkyvät tekstit on siis lisätty blogiteksteinä, joita voi kommentoida tai jotka voi tilata RSS-syötteenä. Sivustolle voi myös kirjautua lukijaksi, jolloin käyttäjä näkee tämän sivuston uusimmat tekstit esim. omien blogiensa hallintapaneelissa.

Sivuston tekstejä voi kommentoida joko omalla nimellään tai nimettömänä. Jos asiatonta kommentointia esiintyy, kommentoinnin mahdollisuus poistetaan käytöstä.

Blogger on helppokäyttöinen ja taipuu Kuusamon Koskimelojien tarpeisiin yllättävänkin hyvin, mutta silti pyrimme myöhemmin julkaisemaan seuran sivut ihan "oikeana" webbisivustona. Tarkkaa aikataulua projektille ei ole vielä asetettu.

Kuusamon melontareitit

Kuusamo tuhansine järvineen ja jokialueineen tarjoaa erinomaiset puitteet melontaan. Alla on listattu joki- ja järvialueet ja linkitetty ne mahdollisuuksien mukaan tarkempiin reittikuvauksiin. Reittikuvausten yhteydessä löytyy myös karttalinkkejä lähinnä jokireittien aloitus- ja lopetuspaikoille. Varsinaista sähköistä melontakarttaa emme valitettavasti pysty tarjoamaan tällä hetkellä.

Jokialueet
Kitkajoki: Käylä-Juuma ja Kitkajoen alaosa
Kuusinkijoki
Savinajoki

Naatikkajoki
Aventojoki
Oulankajoki

Järvialueet
Kitkajärvet
Etelä-Kuusamo: Iijoen vesistö, Iijärvi, Irnijärvi, Kerojärvet, Soivionjärvi
Itä-Kuusamo: Kiitämä, Kirpistö, Muojärvi, Oivangin vesistö, Suininki

Tutustu Suomen Kanoottiliiton koskiluokitukseen!

Kuusamon Koskimelojat ry

Kuusamon Koskimelojat ry on vuonna 1986 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kaikenlaisen melontaharrastuksen kasvua Kuusamon alueella. Seuran pääasialliset harrastusmuodot ovat retki-, virkistys- ja koskimelonta sekä niiden alalajit.

Kuusamon monipuolinen vesistö tarjoaa erinomaiset suorituspaikat kaikille melojille. Isojen järvien ja retkimelontaan soveltuvien jokien lisäksi Kuusamosta löytyy upeita koskimelontapaikkoja. Katso tarkemmat tiedot eri vesistöistä kohdasta Melontareitit.

Melonnan eri lajien kehittyminen vaatii myös runsaasti aktiivisia harrastajia. Parhaat melontapaikat ja ajantasaisen tiedon vesitilanteesta saa nimenomaan paikallisilta harrastajilta. Lisäksi eri lajien aloittamisen tulee olla mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa, jotta melonnan pariin saadaan lisää uusia harrastajia. Tätä silmällä pitäen Kuusamon Koskimelojilla on kattava melontakalusto, jonka käyttö on seuran jäsenille maksutonta ja seuran ulkopuolisillekin erittäin edullista. Keväällä koskimelojat valmistautuvat kesän tuloon hallitreeneissä, joihin myös seuran ulkopuoliset jäsenet ovat tervetulleita pientä maksua vastaan.

Kuusamon Koskimelojat ry:n jäseneksi voi hakea kuka tahansa Kuusamon alueella asuva henkilö. (vrt. seuran säännöt). Lisätietoja ja linkki jäsenhakemuksen lomakkeeseen löytyvät kohdasta Seuran jäsenyys.

Yhteystiedot

Kuusamon Koskimelojat ry:n hallitus 2011:

Puheenjohtaja: Hannu Karvonen, hannu.karvonen(at)lvngroom.fi, 050 381 8838
Sihteeri: Olli Help
Muut hallituksen jäsenet: Kimmo Mustonen, Erkki Ollila, Tuomas Runnakko, Juhani Wendelin, Mikko Wendelin, Teemu Torvinen. Varajäsenet: Sari Kumpuniemi, Olli Help.

Koulutusvastaava: Mikko Wendelin

Kalustovastaava: Juhani Wendelin 040 528 2254.

Kalusto

Vuokraushinnat 2011

Yksikkö: 10 e/4 h, 30 e/vrk, 50 e/2 vrk, lisäpäivät 20 e/vrk

Kaksikko tai kanootti: 20 e/4 h, 50 e/vrk, 80 e/2 vrk, lisäpäivät 30 e/vrk
Lyhyemmät ja pidemmät vuokraukset sovittavissa erikseen!

Kajakin vuokrahintaan sisältyvät aukkopeitto, liivit, kypärä ja mela. Kanootin vuokrahintaan sisältyvät liivit ja melat.

Ohjeet kajakin/kanootin vuokraajalle

Kuusamon Koskimelojien kalustovarasto sijaitsee seuran aktiivijäsenen Juhani Wendelinin pihapiirissä osoitteessa Rajamiehenlatu 10. Katso sijainti Googlen kartalta! Kalustotiedustelut: Juhani Wendelin, 040 528 2254.

Ohjeet kajakin/kanootin lainaajalle (seuran jäsenet)

Kuusamon Koskimelojien jäsenillä on oikeus käyttää seuran kalustoa veloituksetta (jäsenmaksun maksettuaan). Kaluston lainaajien tulee huolehtia siitä, että kaluston noudosta ei aiheudu Juhanille tai Mikolle aiheetonta vaivaa. Kajakit ja kanootit palautetaan takaisin varastolle välittämästi käytön jälkeen.

Kuusamon Koskimelojien kalusto 2011:

Tämä lista on vielä työn alla, pahoittelemme viivettä!

Melontaretket 2009

Kalenteriin kannattaa jo kirjata seuraavat merkittävät ajankohdat kesällä 2009:
Jokikauden avaus: Savina 23.5. ja Kuusinki 24.5. (seuran jäsenille)
Myllykoski BoaterCross 6.6.2009
Koskimelontakurssi Kitkajoella 11.-12.7.2009 (lajista kiinnostuneille)

Tarkempia tietoja tulossa piakkoin!

Merkittäviä tapahtumia muualla:
Erämelonnan 28. SM-kisat, Lohja 16.-17.5.2009

Freestylemelonnan SM-kisat, Neitikoski 23.5.2009

Koskisyöksyn SM-kisat, Kiiminkijoki 24.5.2009

Boatercrossin SM-kisat, Kermankoski 6.6.2009

Suomi Meloo -kanoottiviesti (Iisalmi-Kotka) 6.-13.6.2009

Melontakeskuksen 10 v. juhlakisa; kanoottipujottelu, Taivalkoski 13.-14.6.2009

Taivalkosken melontafestarit ja kanoottipujottelun SM-kisa 8.-9.8.1009

Kanoottipujottelu, kansallinen kisa, Taivalkoski 5.-6.9.2009

Tsekkaa lisäksi Suomen Kanoottiliiton kilpailukalenteri!

Kuusamon Koskimelojista on perinteisesti ollut edustusta Suomi Meloo -tapahtumassa ja kaikissa mahdollisissa kilpailuissa (jos vain seuran jäsenten rahkeet riittävät).

Jäsenmaksut 2009

Kuusamon Koskimelojien jäsenmaksut vuonna 2009:
35 e/henkilö sisältäen Meloja-lehden tai
50 e/perhe sisältäen yhden (1) Meloja-lehden per talous

Jäsenmaksu maksetaan Kuusamon Koskimelojat ry:n tilille:

Kuusamon OP 519407-425734

Ilmoita viestikentässä sen henkilön nimi, jonka jäsenmaksusta on kyse, jos maksat perhejäsenmaksua tai jäsenmaksua toisen henkilön puolesta.

Uusi jäsen: 50 e/1. vuosi sisältäen jäsenmaksun (Meloja-lehtineen) ja liittymismaksun. Oheinen jäsenhakemus tulee hyväksytty ennen kuin jäsenmaksua voi maksaa.

Jäsenhakemus on jpg-muodossa, kunnes saamme selvitettyä mahdollisuuden liittää tietoa pdf- tai doc-muodossa. Klikkaa kuvaa, niin saat näkyviin suurikokoisemman version. Tulosta hakemus, täytä se käsin ja palauta skannatuna meililiitteenä: sari.kumpuniemi(at)ruka.fi TAI postitse: Sari Kumpuniemi, Tykkytie 7 D 20, 93825 RUKATUNTURI.

Hallivuorot 2009

Uimahallivuoro on keskiviikkoisin klo 20.00-21.00 ajalla 4.3.2009-29.4.2009. Hallivuoro on maksuton seuran jäsenille. Muille hallivuoro maksaa 5 e/kerta (maksu käteisellä paikan päällä Sari Kumpuniemelle tai kyseisen hallivuoron vastaavalle henkilölle).

Kalusto ja sen käsittely
Hallille voi tulla omalla kajakilla tai lainata seuran kalustoa. Oma kajakki tulee huuhdella hyvin ennen altaaseen menoa (tarkemmat ohjeet paikan päällä). Oman kajakin voi jättää varastoon hallille (ainakin tällä hetkellä varastohuoneeseen mahtuu vielä muutama kajakki). Seuran kalustosta käytettävissä ovat Dagger Vertigo ja Dagger CFS aukkopeittoineen ja meloineen.

Allas- ja saunatilat

Hallissa on käytössä 25 m pituinen allas koko leveydeltään (melontavuoro on normaalin käyttöajan jälkeen). Käytössä on alakerrassa sijaitseva tilaussauna (yksi pukuhuone ja sauna eli sekasauna).

Lisätietoja ja seuran ulkopuolisten ilmoittautuminen hallivuorolle: sari.kumpuniemi(at)ruka.fi tai 040-3566 702.

KKM:n blogi avattu!

Virallisten nettisivujen avaamista odotellessa tämä blogi toimii Kuusamon Koskimelojien viestintävälineenä.